La Rebelión de los Comuneros, Bogotá:n kaupunkivaltuuskunnan ja espanjalaisviranomaisten välinen konflikti 16. vuosisadalla

La Rebelión de los Comuneros, Bogotá:n kaupunkivaltuuskunnan ja espanjalaisviranomaisten välinen konflikti 16. vuosisadalla

Kolumbus löysi “Uuden maailman” vuonna 1492, ja Espanjan valtakunnan kiinnostus Amerikan kultaan ja mausteisiin oli pian melkein kuumeinen. Kun conquistadorit etenevät syvemmälle Etelä-Amerikkaan, he jättävät jälkeensä ristin ja miekan - uskonnon ja alistuksen voimakas yhdistelmä. Vuonna 1538 Bogotá perustettiin; sen oli määrä tulla Andien majesteetilliseksi keskukseksi. Mutta espanjalaisten aatelisten hallitsema kaupunki ei ollut mikään idyllinen paratiisi.

Koloniaalisuuden raakaa todellisuutta kuvaa parhaiten La Rebelión de los Comuneros, “kommunistien kapina” joka puhkesi Bogotássa vuonna 1781. Kyseessä ei ollut kommunismi tavallisessa merkityksessään – nimitys viittaa siihen, että kapinallinen ryhmä koostui pääasiassa tavallisista ihmisistä ja käsityöläisistä: kauppiaista, maanviljelijöistä, jopa papistosta. He olivat kyllästyneitä Espanjan kruunun epäreiluun verotukseen ja hallintopolitiikkaan, jotka rikkoivat heidän perusoikeuksiaan.

Syntyperä kapinan liekkeihin: Mistä oikein oli kysymys?

Espanjan valta kolme vuosisataa Amerikan mantereella ei ollut pelkkää kultaa ja gloriaa. Se oli synkkä aika alkuperäiskansoille, jotka joutuivat orjuuteen ja kidutukseen. Mutta myös espanjalaisten siirtolaisten asema oli kaukana idyllistä.

Heidän kohtalonsa riippui suuresti heidän “säätystään”. Aateli ja virkamiehet nauttivat etuoikeuksista, kun taas tavalliset ihmiset joutuivat kärsimään raskaista veroista ja epätasa-arvoisesta oikeusjärjestelmästä.

Kapinan syitä analysoitaessa on tärkeää ottaa huomioon:

Syy Selitys
Korkea verotus Espanjan kruunu vaati kolonisteilta suuria summia veroja
Epätasainen oikeusjärjestelmä Aateli sai usein erikoiskohtelua oikeudessa
Rahapolitiikka Espanjan hallinto manipuloi valuuttojen arvoa omassa edessään
Orjuuden vastustaminen Kommunistit vastustivat alkuperäiskansojen orjaamista ja kidutusta

Nämä tekijät loisivat syvään tyytymättömyyden Bogotássa. Kun espanjalaiset virkamiehet osoittivat halveksivaa asennetta kolonisteja kohtaan, tilanne kärjistyi lopullisesti.

Kapinan kulku: Kuinka kommunistit nousivat aseisiin?

Joulukuussa 1781 Bogotássa alkoi tapahtua jotain ainutlaatuista. Kaupunkivaltuuskunta, johtajanaan José González Llorente, julisti kapinan Espanjan kruunua vastaan. He vaativat oikeudenmukaisempia veroja, tasa-arvoisempaa kohtelua ja lopettamista alkuperäiskansojen orjuuttamiseen.

Kapina levisi nopeasti muihin kaupunkeihin ja kyliin; ihmiset olivat innoissaan näistä uudista haluavista “kommunisteista”. Joukot, jotka koostuivat pääasiassa tavallisista ihmisistä, taistelivat rohkeasti espanjalaisten armeijaa vastaan.

Kapinan lopputulos: Voitto vai tappio?

Valitettavasti kommunistien kapina Bogotássa ei onnistunut kukistamaan Espanjan kruunun valtaa. Vuonna 1782 espanjalaiset joukot, joita johti kenraali José Joaquín de la Calzada, murskasivat kommunisteja verisen taistelun jälkeen.

Kapinan johtajat teloitettiin julmasti ja monet kapinalliset karkotettiin Amerikasta. Vaikka kapina epäonnistui sotilaallisesti, sen vaikutus oli merkittävä:

  • Se herätti tiedostamista kolonialististen epäkohtien vakavuudesta.
  • Se vahvisti latinoamerikkalaisten identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta.

La Rebelión de los Comuneros on edelleen symboli Amerikan itsenäisyyspyrkimyksistä. Se muistuttaa meitä siitä, että vapauden ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen edellyttää rohkeutta ja uhrauksia.