Kuningas Shillan Vuosi 580 jaa.: Intialaisen Maailmankatsomuksen Kukoistus Indus-Jokilaaksossa ja Persialainen Vaikutus Buddhalaisuuteen

Kuningas Shillan Vuosi 580 jaa.: Intialaisen Maailmankatsomuksen Kukoistus Indus-Jokilaaksossa ja Persialainen Vaikutus Buddhalaisuuteen
  1. vuosisadalla jaa., kun monilla muilla maapallon alueilla oli vallinnut melkoinen hajaannus, Indus-jokilaakson kuningaskunnassa vallitsi kukoistava kulttuuri. Kuningas Shillan valtakaudella (580 jaa.) tapahtui merkittävä kehitys, joka kuvasti tuolloisen Intialaisen maailmankatsomuksen vahvuutta ja samalla osoitti Persialaisen vaikutusvalan buddhalaisuuteen.

Kuningas Shillan hallintokausi tunnettiin rauhallisuudesta, vauraudesta ja taiteellisesta kehityksestä. Hän oli viisas ja oikeudenmukainen hallitsija, joka kannatti tiedettä, filosofiaa ja taidetta. Shillan hallituskaudella Indus-jokilaakson kaupunkikeskuksissa, kuten Taxilassa ja Multanissa, oli kukoistavia buddhalaisia luostareita ja temppeleitä. Näissä keskuksissa opiskeltiin ja opetettiin intialaista filosofiaa ja uskontoa, ja niihin vaikutti vahvasti myös Persiaan hellenistiseistä kuningaskunnista tulevat aatteet.

Kuningas Shillan hallitsijan ominaisuuksiin kuului myös merkittävä kannattajien houkuttelu ulkomailla: hän kutsui useita persialaisia filosofi- ja taiteilijamestariä Indus-jokilaaksoon opettamaan persialaiset käsitykset estetiikasta ja filosofiasta. Näiden vierailujen seurauksena syntyi erikoinen sekoitus intialaisesta ja persialaisesta kulttuurista, joka heijastui buddhalaisuuden taiteessa ja filosofiassa.

Shillan kaudella syntyi uusia buddhalainen taidemuotoja: persialaisista vaikutteista inspiroituivat monet Indus-jokilaakson patsaiden veistäjät. Näissä veistoksissa yhdistyivät intialaisen realismin perinteet persialaiseen idealistisen kauneuden hakemiseen.

Shillan filosofinen ja uskonnollinen vaikutus:

Intialainen Perinne Persialaisten Filosofien Vaikutus
Karma ja reinkarnaatio Eettinen dualismi: hyvän ja pahan kamppailu
Dharma (oikea tie) Azar-jumalan palvonta, joka yhdistyi buddhistisen Avalokitesvara-bodhisattvan kanssa.

Persialainen filosofia toi Indus-jokilaaksoon uuden näkökulman maailmaan ja ihmiseen: eettinen dualismi, jossa hyvyys ja pahuus ovat ikuisessa taistelussa toisiaan vastaan.

Tämä ajatusmalli vaikutti buddhalaisen filosofian tulkintaan ja loi uusia tulkintoja karmasta ja reinkarnaatiosta. Tämän aikakauden buddhalaiset tekstit osoittavat myös Avalokitesvara-bodhisattvan yhdistymistä Azar-jumalaan: Azarin vahva ja oikeudenmukainen luonteenpiirre liitettiin Avalokiteshvaraan, joka oli tunnetuksi rakkaudestaan ja sääliyllyisyydestään kaikille oleville.

Kuningas Shillan aikakausi oli siis merkittävä käännekohta Indus-jokilaakson buddhalaisuudessa. Persian kulttuurin ja filosofian vaikutus johti uudenlaiseen buddhalaisen taiteen ja filosofian syntymiseen, joka yhdisti intialaisen perinteen persialaisiin ideoihin.

Shillan valtakaudella Indus-jokilaaksossa tapahtui jotain ainutlaatuista: eri kulttuurien välinen vahva vuorovaikutus johti uuden ja kiehtovan buddhalaisen ilmaisun syntymiseen.

Kiinteät elementit Shillan aikakauden taiteessa:

  • Uusien materiaalien käyttö: Persialaisilla oli kokemusta jalometallien ja arvokkaiden kivien käytöstä veistoksissa.
  • Idealistinen kauneus: Persialaiset filosofit korostivat ihanteen kauneutta, joka heijastui myös buddhalaisten patsaiden veistostekniikassa.

Kuningas Shillan kuoleman jälkeen Indus-jokilaakson kuningaskunnat menettivät osa vahvuudestaan, ja Persian vaikutus buddhalaisuuteen väheni. Mutta Shillan aikakauden taiteelliset ja filosofiset innovaatiot jäivät jäljelle, muistuttaen meille siitä, että kulttuurinvaihto voi johtaa mielettömään luovuuteen.